
Juostuani sunnuntaina 16.4 puolimaratonin ja siitä viikon päästä sunnuntaina 23.4 30km matkan, olin varovaisen optimistinen siitä, että heinäkuun lopussa olisi mahdollista läpäistä Kaldoaivi Ultra Trail-tapahtuman 57km polkujuoksumatka, joka on Vegaani-uultrajuoksuhaasteen päätavoite. Tuolloin juoksutreeniä oli kuitenkin tähän vuoteen kertynyt vasta reilu 200km, joten jonkinlainen uskonvahvistus ja lopullinen sinetti haasteeseen heittäymiselle vielä selkeästi tarvittiin.
Omassa mielessä sellainen oli toukokuun puoliväliin, lauantaille 13.5 suunniteltu maraton. Sattumoisin samana päivänä juostiin maratonia myös Helsinki City Run-tapahtumassa Helsingissä, ja harkitsinkin osallistumista. Päädyin lopulta siihen, että en maksa harjoitusjuoksusta kisamaksua, varsinkin kun mielessä kaihersi vielä epäilys siitä, meneekö tuo matka läpi.
Se oli varsin viisas päätös, sillä juoksua edeltävällä viikolla palasin pienen flunssan jälkeen salitreenin pariin. Tiistaina tehty jalkatreeni ottikin sitten yllättävän koville. Kun keskivikkona kävin vielä testaamassa uusia VJ Ultra 2-polkujuoksukenkiä vajaan kympin lenkillä, oli viimeiseen saakka epäselvää, ehtisivätkö jalat ylipäänsä palautua lauantaiksi juokosukuntoon. Lauantaipäivän ”kisakunnon” viimeisteli ei-toivottu herätys ennen viittä, jolloin olikin hyvin aikaa kuulostella jalkojen tuntumaa: lähdenkö juoksemaan, vai enkö.
Aamupäivällä alkoi tuntua, että jalat ovat kyllä ihan juoksukelpoiset, joten pakkohan se oli lähteä. Juoksua oli nyt takana 220km. Sehän on ihan hyvä valmistautuminen maratonille, eikö olekin?
Kaappiin oli varattu pussi turkinpippureita ja pussi Skittles-karkkeja. Molemmat vaan Salomon ADV Skin 6-juoksurepun taskuihin (joka on ehdoton luottovarusteeni yhtään pidempiin juoksuihin). Lötköpulloihin 2 litraa vettä ja elektrolyyttijuomaa, ja vielä varalle 0,5l vesipullo reppuun, ja eikun juoksemaan.
Olin ulkona ovesta n. klo 14.00 ja aurinko porotti täydeltä selältä. Onneksi olin varustautunut reilulla aurinkovoiteella. Lähdin hissutellen kohti Hamaria ja ensimmäistä 5km etappia. Suunnitelma oli kuunnella puoliväliin eli 21km saakka äänikirjaa, jonka jälkeen vaihtaa Spotifyn juoksusoittolistaan. Tavoitteena oli, että vauhti pysyy koko ajan hitaampana kuin 7min/km, jotta kunto ei lopu kesken. Äänikirjan kanssa juoksuvauhtini pysyy luonnostaan paljon hitaampana kuin musiikkia kuunnellessa.
Keli oli kuuma, ja alun 7:00/min vauhti hiipui puolimatkaa lähestyttäessä pikkuhiljaa lähemmäs 8min/km ja sen jälkeen sen yli. N. 15km kohdalla tiesin, että loppumatkasta ei enää tule helppo. Kahdesta ensimmäisestä lötköpullosta loppui juoma 17-18km kohdalla ja meno oli jo hyvin vaivalloista, joten pidin tauon, jossa tankkasin kerralla 0,5l nestettä, vaihdoin juomapullot ja käärin kompressiosukat ylös pohkeille kompressioasentoon. Sen jälkeen jatkoin matkaa kohti 21,1km kääntöpistettä.
@kasvipohjaistavoimaa Kokeilin juosta 220km harjoittelulla maratonin. Panoksensa onnistuneesta suorituksesta: osallistuminen Kaldoaivi Ultra Trail 2023-tapahtuman Trailrun 57km polkujuoksukisaan #kaldoaivi #kaldoaiviultratrail #maraton #juoksu #polkujuoksu #trailrun #kasvipohjaistavoimaa ♬ Reiviluola – Haloo Helsinki!
Lopulta saavutin puolivälin n. 2h 57min kohdalla. Jalka ei siinä vaiheessa enää todellakaan noussut kevyesti, vauhdit olivat reilusti yli 8min/km, ja kirosin mielessäni että jalkatreenien lisäksi edeltävällä viikolla piti vielä mennä tekemään koejuoksu VJ Ultra-kengillä. Mutta ei auttanut kuin purra hammasta ja jatkaa matkaa.
Vaihdoin Bookbeatista hornetlentäjä Heikki Mansikan elämäkerran Spotifyn juoksusoittolistaan. Se toi uutta buustia menoon, mutta ei samalla tavalla kuin vielä 30km lenkillä. Mutta sillä on mentävä mitä on annettu, ei muuta kuin kotia kohti. Henkisesti minulle on aina iso helpotus kun puolen välin jälkeen saa kääntyä kotiin päin.

Paluukilometrit sujuivat hitaasti mutta ilman isompia sattumia. Ymmärsin jossain 25km kohdalla, että vesi ei tule millään riittämään loppuun saakka. Matkalla oli ollut eräs pieni pizzeria, joka osuisi paluumatkalla n. 31km kohdalle. Päätin ottaa siihen huoltopisteen. Täydensin vessasta kaksi lötköpulloa täyteen ja nautin nopeasti terassilla alkoholittoman oluen, joka oli kenties parhaimman makuinen (alkoholiton) olut jonka olen eläessäni juonut.
Sen jälkeen vatsa hieman hölskyen taittamaan viimeistä 11 kilometriä. Eivät ne kevyesti tulleet, mutta tulivat kuitenkin, ja ajassa 6h 7min (josta liikkeellä n. 5h 54min) olin takaisin kotiovella. Ajasta ei kannata puhua, mutta juoksu meni läpi. Eikä sitä taatusti tehty millään piikkikunnolla, vaan huonoista yöunista ja puutteellisesta palautumisesta huolimatta.
Tilastoja juoksusta:
Keskisyke: 138bpm
Maksimisyke: 160bpm
Kokonaiskulutus: 3083kcal
Harjoitusvaikutus: 5,0 ylikuormittava (aerobinen)
Lämpötilat (min/keski/max): 20,0 / 23,4 / 31,0 °C
Suihkun jälkeen suuntasin vielä S-markettiin hakemaan pari olutta ja vegaanisen pakastepizzan. Ei muuta kuin palautumaan ja kohti Kaldoaivia.
Vastaa